Terkut junasta! Tässä puolen vuoden aikana olen huomannut, että junamatkustaminen vauvan kanssa on helppoa ja erittäin mukavaa, kunhan muistaa muutaman tärkeän ja elämää helpottavan yksityiskohdan.
Ensimmäinen ja niistä tärkein on se, että ei kannata matkustaa ruuhka-aikoihin. Eli esim sunnuntaina iltapäivällä. Eli siis just nyt.
Molemmat junat ovat siis aivan täynnä. Yleensä meillä on paikka muksun kanssa palveluvaunun alakerrassa, mutta tällä kertaa kaikki paikat oli ehtinyt mennä. Siksi meidän piti jättää rattaat alakertaan ja itse mennä yläkertaan istumaan. En tiedä ketä pitää kiittää, jos jotenkin onnekkaasti saan itseni, muksun, rattaat, kolme reppua ja yhden kassin kotiovesta sisään.
Samalle taholle voi varmaan osoittaa kiitokset siitä, että muksu on nukkunut niin pirun huonosti koko reissun, että nyt sitten väsyttää ja on vedetty sikeitä kantorepussa yli tunti. Yleensä hän on ihan jees ok nukkuja, mutta tällä kertaa en uskaltanut ottaa riskiä ja jäädä hengailemaan lapsivaunuun nukkuvan vauvan kanssa. Olemme siis tähän asti lähinnä norkoilleet käytävillä.
Ai niin, sitä vielä, että onko joku löytänyt keinon, miten puolivuotias imetetään samalla, kun vieressä istuu joku? Siis ilman, että se joku saa jatkuvasti kädestä tai jalasta tai maitosuihkun tai oma lempparini, jossa muksu hoksaa vieressä olevan ihmisen ja alkaa irrotella otetta tissistä ja samalla luoda tähän toiseen ilahtuneita katseita. Olen kuullut, että se voi olla hitusen häiritsevää.
Kommentit
Lähetä kommentti