Tekstit

Käsis kahdessa kuukaudessa

 En voi ihan oikeasti uskoa, että eilen naputtelin viimeiset sanat mun ihan ensimmäisen oikean romaanikirjoituksen ensimmäiseen versioon. Ja sitten annoin mun äidin lukea sitä vähän, koska no, äiteihin on sisäänrakennettu ylpeys omasta lapsestaan ja oletin, että hän ei uskaltaisi murskata unelmiani kirjailijan urasta. Tietenkin ensin pidin puheen siitä, että teksti on vielä täysin luonnostasolla ja täynnä kirjoitusvirheitä, ajatusvirheitä, kielioppivirheitä, kaikennäköisiä huonoja lausevalintoja ym, ettei hän joutuisi edes ajattelemaan, että kylläpä tyttäreni on sysipaska kirjoittaja.  Hahhhah täytynee ehkä vähän hiljentää sisäistä kriitikkoa. Kirjoitin tämän käsikirjoituksen ihan täysin sillä ajatuksella, että sanoja paperille. Ei jäädä miettimään, ei jäädä spekuloimaan. Jos juoni ottaa ja lähtee toiseen suuntaan, niin sitten sitä seurataan. Kun jonkinnäköinen juoni on oksennettu paperille, on sitä sitten hyvä lähteä muokkaamaan vähän koherentimpaan muotoon. Tällä hetkellä pa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Syksyn kirjoitusinspiraatio

 Aloitin tämän blogin pitämisen alun perin ruokkiakseni inspiraatiota kirjoittamiseen. Toiveeni oli jossain vaiheessa kirjoittaa pidempiä tekstejä, mutta en halunnut ottaa asiasta sen kummempaa stressiä. Nyt, heti 2 vuotta myöhemmin, minuun iski ihan järjetön kirjoitusvimma. Kaikki tuli yhtäkkiä kuin kirkkaalta taivaalta. Juoni (tai no, ainakin alkukohta ja idea) ilmestyi päähäni, pari kömpelöä hahmoa siihen vierelle ja ei muuta kuin kirjoitustiedosto auki ja menoksi. Elo- ja syyskuun aikana olen kirjoittanut romaanikäsikirjoitusta yhteensä 40 000 sanaa, mikä on mielestäni ihan helvetisti siihen nähden, että olen ollut kotona vauvan ja usein myös taaperon kanssa yksin. Ja silloin kun en ole kirjoittanut, olen lukenut kirjoittamisaiheisia blogeja ja kirjoja tai kuunnellut podcasteja kirjoittamisesta. Aikamoinen fiksaatio, vai mitä?  Ensimmäinen versio ei ole vielä ihan valmis, mutta ensimmäistä kertaa ikinä luulen, että tulen saamaan sen valmiiksi. Sitten tarkoitus olisi lähteä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Neiti A presents: MyDay!

7:10 herään isosta sängystä. Tällä kertaa vaati ainoastaan neljä yritystä pitkin yötä, että äiti nosti minut viereensä. Kuka haluaa nukkua omassa sängyssä, kun maitobaari on auki 24/7 ja voi nukkua nenä lytistettynä tissiin?  7:20 minut tullaan hakemaan sängystä. Olen jo tottunut herätykseen. Ensin sänky alkaa pomppia hallitsemattomasti, sitten kuulen nimeäni huudettavan valtavaan ääneen. Lopulta näen herra M:n kasvot sentin päässä omistani. Joskus äiti huutaa "älä herätä" tai "VAROVASTI". Sitä on seurannut niin järjetön huuto, että vaikea siinäkään on nukkua.  7:20-8:15 vaipan vaihto, d-vitamiinia, maitoa ja leikkimatolla pyöriskelyä. Äiti yrittää saada herra M:n lähtövalmiiksi päiväkotiin.  8:15 lähtö. Pääsin kantoreppuun, vieläpä kasvot menosuuntaan ja herra M rattaisiin. Lällällää.  8:30 näen paljon juoksevia lapsia, mutta äiti sanoo, että neiti A joutuu vielä hetken odottamaan, ennen kuin pääsee mukaan leikkimään. Otan pienet torkut kävelymatkalla kotiin.  ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Autohuolto = A luokan omaa aikaa

Kuva
Sanotaan, että perheellistymisen jälkeen omaa vapaa-aikaa tulee arvostamaan tuhat kertaa enemmän kuin silloin, kun ei ole lapsia. Vai milloin viimeksi olet juhlinut sitä, että saat istua 2 tuntia autohuollossa? Veikkaanpa, että et ainakaan aikana ennen lapsia. Alun perin autohuoltokeikka kyllä kuulosti hieman erilaiselle, sillä minun piti ottaa vauva mukaan. Onneksi sade pilasi miehen työsuunnitelmat ja pakotti jäämään vauvan kanssa himaan.  Meninpä siis vaatekaapille ja kaivoin kaapin pohjalta pukluttoman paidan, ripsarin ja laitoin ihan housutkin jalkaan, pakkasin lempparikirjani, kuulokkeet, läppärin ja pepsimaxin laukkuun ja lähdin nauttimaan tästä kaksituntisesta ilman ketään, kuka pyyhkii nenän lahkeeseen (siksi niitä housuja ei kannata pitää) roikkuu tissillä tai piirtää seinään heti, kun huomio herpaantuu sekuntiksi.  En voinut olla miettimättä, että tässä on jotain samaa kuin baari-illassa aikana ennen lapsia. Jännitys alkaa jo useita tunteja ennen, laittautumiseen tä...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Turkinpippurimutakakku, ah

Kuva
Sain tällä viikolla erinomaisen tekosyyn leipoa mutakakun, kun miehen ystävä tuli kylään. Paistoaika jäi kuitenkin vahingossa liian lyhyeksi, minkä vuoksi kakku oli todella, noh, mutainen. Mutta suoraan pakkasesta otettuna erittäin hyvä. "Epäonnistuminen" jäi kuitenkin kalvamaan, joten päätin ottaa heti seuraavana päivänä uuden yrityksen. Samalle päivälle sattui osumaan myös järjetön turkinpippurihimo (syytän imetystä), mistä syntyikin sitten mutakakku turkinpippuritwistillä, jonka ohjeen jaan tänne, mikäli jotain muutakin tuo makuyhdistelmä puhuttelee.  Mitä tarvitset:  - 200 grm voita - 180 grm tummaa suklaata - 1 tl leivinjauhe - 0,5 dl ruokosokeri - 2 dl sokeri - 2 tl vaniljasokeri - 1 dl vehnäjauhoja - 4 kananmunaa - kourallinen turkinpippureita - kaveriksi vaniljajäätelöä tai kermavaahtoa Ohjeet lyhykäisyydessään:  - iske voi ja paloiteltu suklaa sulamaan hellalle ja yritä olla polttamatta ihoa, jos minun laillani joka kerta laitat levyn ensin liian kuumalle - kun v...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mistä on hyvät nimiäiset tehty?

Kuva
 Siinäpä vasta kysymys.  Meillä siis juhlittiin tänä viikonloppuna neiti A:n nimeä. Tai siis ei meillä, vaan Keski-Suomessa äitini luona. Ja hyvin meni, vaikka ahdistushäiriöaivot yrittivät lyödä kapuloita rattaisiin. Hormonihuuruissani olen miettinyt paljon nimiäisten konseptia ja viimeisen kerran edeltävänä iltana pohdin, että pitäisikö koko juhlat perua. Onko se jotenkin noloa juhlia nimeä, jos ei kasteta pientä seurakunnan jäseneksi? Osa vieraista oli kuitenkin tullut jo melkoisen matkan takaa Keski-Suomeen, joten ei auttanut kuin hengitellä ajatuksia pois ja jatkaa juustokakkutäytteen vatkaamista. Ja onneksi jatkoin, sillä juhlat onnistuivat niin hyvin 🫶  Neiti A:n nimiäisissä oli herra M:n juhlien tavoin hyvin tiivis vieraslista. Toki omalta puoleltani jo yksin lähimpään perheeseen kuuluu 9 henkilöä puolisoineen, joten vaikka kuinka karsimme porukkaa, oli meiltä silti lähemmäs 25 henkilöä ahtautuneena 29 asteiseen omakotitaloon - juhlapaikkaan ei nimittäin oltu vie...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Treffit koiravahdin kanssa

 Pieni tarina treffeistä koiravahdin kanssa.  Rakkaalla lapsella on monta nimeä: terroristi, täystuho, tuhmuri, hullu labradoori. Annettuihin lempinimiin nähden se on kuitenkin oikeastaan varsin helppo aikuiseksi ja peruskoulutetuksi koiraksi. Siis siihen nähden, että se on hullu. Ja labradori.  Vaikka kyseessä on ihan kelpo koira, ajattelimme päästä neljän tunnin ajomatkan päässä järjestettävien vauvan nimiäisjuhliin kanssa siinä mielessä helpolla, että nelijalkainen ystävä jäisi kuitenkin kotiin viikonlopuksi. Onhan meillä takapenkillä jo vauva, taapero ja järjetön määrä tavaraa.  Olin kuullut sovelluksesta, josta tähtien osuessa kohdalleen saattaisi löytää koiralleen hoitajan, joten ei kovin kauan aikaa sitten löysin itseni kirjautumasta kyseiseen sovellukseen ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen kun olin syöttänyt sovellukseen ensin kaikki henkilötietoni (siis ihan oikeasti. kaikki. henkilötietoni) ja lisäksi koiran kaikki henkilötiedot kuvineen (profiilia ei saanut e...
Lähetä kommentti
Lue lisää