No niin, olemmepa mekin päässeet rämpimään unikaaokseen! Olinkin jo miettinyt, että milloin paska osuu tuulettimeen, kun olen kertonut kaikille, että meillä nukutaan pääsääntöisesti niin kovin hyvin ja sikeästi ja aamuviiteen asti ilman herätyksiä. No, nyt on se päivä.
Taustalla saattanee olla se, että siirryimme ehkä liian nopeasti kaksien päiväunien rytmiin (kerran niin kävi vahingossa, ja minä tietysti innostuneena kaksista piiiiitkistä päiväunista ja selkeästä päivärytmistä lähdin tukemaan tätä rytmiä ehkä vähän liiankin raivokkaasti). Universumi (tai siis vauva) kosti tämän niin, että nyt on sitten yöunille nukahtaminen ollut yksi via dolorosa ja heräämisiä on läpi yön noin 30 minuutin välein. Aiiiii ettien että. No eipä mitään, jospa palataan takaisin kolmiin päiväuniin - paitsi että nyt sekään ei käy, vaan siitä seuraa infernaaliset raivarit. Tyhmä äiti, miksi et ymmärrä???
Ja siis voihan se olla, että päiväunirytmillä ei ole mitään tekemistä näiden yöheräilyjen kanssa. Lajin viehätys onkin siinä, että ikinä ei voi varmaksi tietää, mistä kiikastaa. Lähinnä vain arvaillaan ja odotellaan, että josko jokin sirkustemppu toimisi.
Kommentit
Lähetä kommentti